Vuosi 2021
 Arpajaispalkintoja jaetaan |
Seuran pikkujoulu
Seuran pikkujoulu pidettiin 13.12.21 perinteisin menoin covid-19 pandemiassa tulleen lyhytaikaisen helpotuksen siivittämänä. Koronapassia kuitenkin suositeltiin osallistujilta, vaikka sitä ei erikseen tarkistettukaan.
Ohjelmassa oli tiernapoikaesitys, arpajaiset ja Helena Autio-Melonin laatima tietokilpailu. Myös arpajaiset olivat ohjelmassa ja niiden palkinnot jakoi joulupukkina toiminut Toivo Tupin. Pikkujoulumenusta vastasivat Kaarina Peltonen, Maija Frey ja Sirpa Velling. Osallistujia oli runsaat kaksikymmentä seuralaista.
 Lehtori Mirjami Niinimäki |
Mirjami Niinimäen isoisän etsintä
Mirjami Niinimäki toi Pietari-seuraan palan sukunsa historiaa mutta siinä ei ollutkaan kysymys tavanomaisesta sukututkimuksesta, vaan aihe laajeni viime vuosisadan alun ja sitä edeltävän vuosisadan lopun historiaan sekä valtiollisiin ja kulttuurielämän tapahtumiin.
Tarina alkaa Keuruulta, jossa 14-vuotias Mirjami saa sukututkimuksen kärpäsen opettajaltaan ja alkaa pohdiskella omia taustojaan. Hän on sotaorpo, jonka isä on kuollut 1943 Aunuksen rintamalla. Isoisästään hän ei tiedä mitään ennen kuin äiti ja mummo raottavat arvoituksen arkkua sen verran, että Mirjami aloittaa 40 vuotta kestäneen tutkimustyön isoisänsä löytämiseksi. Johtolanka on ohut. Isoäiti kertoo vain sen, että hän oli Viipurissa kotiapulaisena venäläisessä Aleksandrovin perheessä. Hän tuli raskaaksi perheen Grigori pojalle, joka kuitenkin ennen Mirjamin isän syntymää lähti omille teilleen Ruotsiin. Mitään muuta Mirjami ei silloin saanut tietää. Aihe oli mummolle edelleen kipeä. Mutta tämä tieto johdatti hänet vuosien mittaan Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän arkistoihin, joista löytyikin runsaasti tietoja maailmanmies Grigori Aleksandrovin elämästä, avioliitoista, lapsista, ammateista ja yhteyksistä merkittäviin kulttuurin ja politiikan henkilöihin eri maissa. Tiedot johdattivat Mirjamin myös tätipuoliensa luo Moskovaan, jotka siellä olivat luoneet vaikuttavat työurat, säilyttäneet henkensä kovissa koettelemuksissa samoin kuin erinomaisen ruotsin kielen taitonsa. Isoisän kohtalona oli kuitenkin vakoojan ja kansanvihollisen leima luodinpisteenä niskalaukaus 1936. Sittemmin myös hänet on rehabilioitu ja maine palautettu 1956.
Isoisän tarinan Mirjami Niinimäki kertoo kirjassaan ”Kohtalona Moskova”, minkä on kustantanut Reuna Oy. Kirjaa on saatavilla ainakin Suomalaisesta kirjakaupasta, Prisman verkkokaupasta ja kustantajalta.
 Arvo Tuominen. |
Dokumentalisti Arvo Tuominen ja Putin 18.10.
Dokumentalisti ja toimittaja Arvo Tuominen on kirjoittanut useita Venäjää, Karjalaa ja Putinia käsitteleviä kirjoja, joilla on taattu lukijapiiri. Pietari-seurassa Tuominen kertoili kirjojensa taustoista ja nyky-Venäjän tilanteesta sekä otti kantaa niin suomalaisten kuin venäläisten asenteeseen toisiansa kohtaan. Tässä vapaamuotoinen takapenkkiläisen referaatti illan annista.
Putinia henkilönä hän kuvasti puhtaaksi KGB taustaiseksi toimijaksi, jonka arvomaailma ja toimintatavat pohjaavat taustaansa. Tuominen ennusti, että Putin ei jatka virassaan kuluvaa kautta pidemmälle ja että seuraajan etsintä on jo käynnissä tai ehkä jo löydettykin. Koventuneet otteet erimielisiä kohtaan selittynevät myös jatkuvuuden turvaamisella vallanvaihdossa. Putinin kannatus on kuitenkin edelleen vankka, noin 57 % tukee häntä ja hänen päätöksillään on kansan tuki. Politiikkaa on myös tehty tutkittua konservatiivista kansalaismielipidettä myötäillen. Tuomisen mukaan Putin on jo kaikkensa antanut. NL:n romahtamisen jälkeisestä sekasorrosta on selvitty ja elintaso on kiistattomasti noussut. Ongelmista huolimatta Putinin perintöä kuvannee ilmaisu, jonka mukaan Venäjällä pelonsekaista kunnioitusta arvostetaan enemmän kuin ansaittua kunnioitusta.
Myrkytetyn ja vangitun oppositiojohtajan Navalnyin paljastukset korruptiosta ja Putinille rakennetusta palatsista ovat saaneet väestössä oman huomionsa mutta koska ne valtaosin koetaan jatkumoksi Venäjän vuosisataisesta korruptiosta, ne eivät ole valtaväestöä juurikaan hetkauttaneet.
Tuominen myös muistuttaa Venäjän osin oikeutetusta ajattelutavasta, jossa maa koetaan enemmän tai vähemmän vihamielisten voimien piirittämäksi lähtien idän Japanista ja Kiinasta, etelän muslimivaltioista ja entisistä neuvostomaista sekä lännen Nato-valtioista ja niiksi pyrkivistä. Tätä taustaa vastaan suomalaisia voidaan syyttää jopa itsesuggestiosta Venäjän uhkaa koskien. Toki Venäjällä on tapana kokea voimissaan ollessaan myös jonkinlaista messiasfiilistä. Tuominen letkauttaa, että takavuosina Neuvostoliittoa kehuttiin paremmaksi kuin se olikaan ja nyt vuorostaan Venäjää huonommaksi kuin se on.
Itä-Ukrainaan ja Syyriaan Venäjä on joutunut upottamaan valtavasti rahaa ja resursseja ilman erityistä menestystä. Lähellä on tilanne, että Venäjä joutuu ratkaisemaan nämä ongelmansa tavalla tai toisella, sillä muutoin sen sisäiset asiat jäävän entistä enemmän hunningolle. Pitää muistaa, että Venäjällä on vielä kontollaan Tsetsenia, joka elää ja pysyy uskollisena valtaosin Venäjän federaation runsaan tuen varassa.
Ukrainan tilannetta ja taloutta Tuominen kuvaa siinä määrin onnettomaksi, että USA ja EU eivät sitä enää kykene auttamaan. Tarvittaisiin ratkaisu, jossa Venäjä on myös mukana. Muutoin Ukraina ajautuu Kiinan vaikutuspiiriin. Aikamoinen ennuste sekin.
Vuosikokous ja Timo Vihavaisen esitelmä 20.9.2021
Vuosikokous pidettiin poikkeuksellisesti syksyllä koronarajoitusten hellittäessä tilaisuuksien järjestämisen osalta. Kokouksessa läsnä oli liki neljäkymmentä seuran jäsentä.
Vuosikokous valitsi seuran puheenjohtajaksi edelleen professori Timo Vihavaisen. Myös entinen seuran hallitus jatkaa. Kokous käsitteli seuran toimintakertomuksen vuodelta 2020, jolloin jäsentoimintaa ei ollut kuin kevään kaksi tilaisuutta. Hallitus kokoontui virallisesti ja epävirallisesti muutaman kerran. Seuran tilinpäätös ja toiminnantarkastajien kertomus käsiteltiin ja halitukselle myönnettiin tili- ja vastuuvapautus. Vahvistetiin myös hallituksen päätös olla keräämättä jäsenmaksua vuodelta 2021. Tulevan vuoden jäsenmaksut päätettiin pitää toistaiseksi ennallaan mutta niihin palataan ensi kevään vuosikokouksessa.
Pahoittelemme meistä riippumatonta katkosta seuran toiminnassa minkä johdosta päätettiin 11.6.2021 pidetyssä hallituksen kokouksessa olla keräämättä seuran jäsenmaksuja kuluvalta vuodelta. Päätös vahvistettiin nyt syksyyn lykkäytyneessä vuosikokouksessa. Jo maksetut maksut siirrämme suoraan vuoden 2022 jäsenmaksuksi tai ne palautetaan pyynnöstä ilmoittamalla tilinumero osoitteeseen heikki.kajanto@pp.inet.fi tai puhelin 050-3863342.
Vuosikokousesitelmän piti Timo Vihavainen ajankohtaisena aiheenaan Uudenkaupungin rauha 1721.
Esitelmässään Vihavainen korosti Suuren Pohjan sodan ja Isonvihan päättymisen merkitystä niin Venäjälle kuin Suomelle. Venäjä avautui länteen ja nousi Euroopan suurvallaksi vahvistaessaan merellisiä alueitaan ja valtaamalla läntisen kulttuurin alueita. Pietari Suuren asema impereettorina vahvistui. Suomi kärsimystensä ohella alkoi herätä kansakuntana vahvistaen näin omaa identiteettiään 1700 luvulla. Vihavaisen mukaan Isonvihan aikaa ei ole juurikaan tutkittu Venäjän arkistotietojen osalta eikä sitä koskevaa tutkimusta ole Ruotsissa juuri lainkaan. Vihavaisen esitelmän ydinkohtiin pääsette klikkaamalla alla olevaa linkkiä.