Vuosi 2010
Tiistai 26.1. Maalaus on vaitonainen runo.
Dosentti Elina Kahla Aleksanteri-istituutista kertoi vuosina 1877-1932 eläneestä venäläisestä runoilijasta ja taidemaalarista Maksimilian Voloshinista. Hän oli Mir Iskusstva -liikkeen ja Venäjän taiteen hopeakauden aktivisti ja mestari, joka ylläpiti Krimin Feodosiassa sijaitsevaa Koktebelin taiteilijayhteisöä.
Ovi on auki, astu kynnyksen yli,
mistä tuletkaan, kutsuu taloni syli.
Voloshinin oli zapadnikki ja toi vahvat ranskalaiset vaikutteet Venäjän hopeakauden taiteeseen. Hän työskenteli pitkään myös Pariisissa. Voloshinin tuki monin tavoin nousevia naisrunoilijoita, mm. Marina Tsvetajeva oli yksi Koktebelin vieraista. Kansalaissodan vuosina ja bolsevikkikaudella moni epäsuosioon joutunut taiteilija sai kiittää selviytymistään Voloshinin puututtua asioiden kulkuun.
Tiistai 16.2. Tennispalatisin Taidehallin Tretjakov näyttelyssä
Taidenäyttelyyn oli koottu Moskovasta Tretjakovin gallerian aarteistoa uskonnollisesta taiteesta barokin kautta viime vuosisadan alun teoksiin. Näytelykierrokselle osallistui 14 seuran jäsentä. Ilta jatkui näyttelyn jälkeen vielä William K:ssa.
 Tutkija Elina Viljanen ja vuosikokousesitelmä. |
Vuosikokous torstaina 4.3.2010
Osanottajia Aleksanteri-instituutissa pidetyssa vuosikokouksessa oli 24 henkeä. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti dosentti Arto Luukkanen. Hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Liisa Byckling, Maija Frey, Esa Hakala, Marjaana Hakala, Martti Haltia, Susan Ikonen, Heikki Kajanto, Kari Korpela, Aino-Inkeri Kukkonen,, Erkki Merimaa, Annu Peltola, Eila Räisä, Anna Simojoki, Toivo Tupin, Timo Vihavainen ja varalle Anna-Liisa Esala,Pertti Lahermo sekä Pulmu Manninen.
Kokous päätti mm. tasokkaan seminaarin järjestämisestä syksyllä perinteisten toimintamuotojen lisäksi.
Miltä Glinka kuulosti Neuvostoliitossa?
Vuosikokouksen esitelmänpitäjä, musiikkitieteilijä Elina Viljanen on asunut ja opiskellut venäjää Pietarin yliopistossa ja tutkii nyt entisen Neuvostoliiton musiikkikulttuuria Aleksanteri-instituutissa. Erityisesti hän on paneutunut säveltäjä ja musiikkikriitikko Boris Vladimirovits Asafjevin (1884-1949), kirjoittajanimeltään Igor Glebovin elämään ja kirjalliseen tuotantoon.
Asafjev oli monisärmäinen musiikkiteoreetikko ja vaikuttaja Venäjällä ja sittemmin Stalinin ajan Neuvostoliitossa. Hän toimi säveltäjäliiton puheenjohtajana vuonna 1948 hieman ennen kuolemaansa. Hänen opiskelutovereinaan ja ystävinään Pietarissa olivat mm. sellaiset säveltäjät kuin Prokofjev ja Mjaskovskij. Neuvostoliiton kulttuuripolitiikka ja Asafjeville siinä langennut rooli vaikuttivat sittemmin myös näihin ystävyyssuhteisiin, eikä vähiten Asafjevin oman toiminnan myötä.
Asafjev oli kuitenkin merkittävä teoreetikko. Hänen intonaatioteoriansa osittain myötäili ja loi sosialistisen realismin musiikkikäsityksiä, osittain kätki sisäänsä venäläisen modernismin filosofiaa. Asafjeville musiikki oli kieli, joka reagoi yhteiskunnan muutoksiin ja kuvasti näin muuttuvaa todellisuutta. Intonaatioteoria sisälsi näin myös modernin musiikin puolustuspuheen. Kuulijan korvan oli harjaannuttava kielen uusiin sanoihin (intonaatiot) ja ilmauksiin, jotta todellisuutta heijastava musiikki kykeni toimimaan kommunikoinnin välineenä.
Elina Viljasen tutkimusaiheessa paneudutaan muun muassa siihen, miten musiikkia tuli Neuvostoliitossa kuulla. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tähän liittyvän väitöskirjan valmistumista.
25.-28.3. Pietarin musiikkimatka
Matkalla oli mukana 28 seuralaista. Tarkempi kuvaus löytyy sivujen Matkoja-osiosta.
Venäläisten suomalaiset - suomalaisten venäläiset -seminaari 15.9.
Suomalaisten venäläiset - venäläisten suomalaiset -paneelikeskustelu ja seminaari pidettiin 15.9.2010 Helsingin Yliopistomuseon Arppeanum -salissa. Helsingin yliopistomuseon sali oli täynnä kuulijoita ja keskustelijoita tilaisuudessa, jossa käsiteltiin venäläisten maahanmuuttajien asemaa Suomessa. Seminaarin paneeliin osallistui joukko nimekkäitä ulkomaalaiskysymyksiin paneutunutta keskustelijaa. Susan Ikosen raportti tilaisuudesta on ohessa pdf-dokumenttina. |
|
 Puheenjohtaja jammailee syyskauden avajaisissa. |
Syyskauden avajaiset
Seminaarin jälkeen vietettiin syyskauden avajaisia yliopiston Unioninkadun pihalle pystytetyssä teltassa. Tarjoilu oli runsasta.
Idiootti Kansallisessa 25.11.
Toistakymmentä seuran jäsentä noudatti kutsua ja katsoi Kansallisen Idiootin. Vastaanotto oli hieman ristiriitainen ja pettymyksiäkin koettiin.
