Pietari Suuren jäljillä 2014

Pietarin jalanjäljillä

Kevään 2014 Pietarin matkan teemana oli Pietari Suuri. Asiantuntijana oli professori Timo Vihavainen ja matkakohteina pääosin Pietari Suureen liittyvät kohteet. Tällä kertaa 20 matkalaisen joukko oli tavanomaista pienempi, mikä saattoi olla reaktiota Venäjän toimiin Krimin niemimaalla ja Itä-Ukrainassa. Lisämausteena matkalla tutustuttiin Aallon kirjastoon ja Uno W. Ullbergin taidemuseoon Viipurissa. Näiltä osin oppaana toimi sisustusarkkitehti Ulla Tuononen.

Ainutlaatuinen hallitsija maailman historiassa

Pietari Suuri oli hallitsijana ja ihmisenä poikkeuksellisen, ristiriitainen, luova, julma ja periksiantamaton henkilö. Hänen persoonassaan näkyy myös valistuksen aikakauden alku. Häntä on luonnehdittu tyranniksi ja antikristukseksi mutta myös hallitsijaksi, joka otti 600 vuotta Eurooppaa kiinni maansa hallintoa, sotaväkeä, laivastoa, tapoja ja taloutta uudistamalla. Hän heikensi kirkon valtaa lopettamalla patriarkaatin ja perustamalle sen tilalle maallikkojen johtaman Pyhän synodin. Näiltä osin Stalin palautti järjestyksen ennalleen toisen maailmansodan aikana.

Pietarin rakentamisessa ensimmäisen 10 – 15 vuoden aikana arvioitiin kuolleen 100.000 – 300.000 rakentajaa. Kuolinsyinä olivat useimmiten leiriolosuhteissa levinneet taudit. Joukossa oli myös paljon suomalaisia ja ruotsalaisia sotavankeja.

Nevan varrella sijaitsi aikaisemmin ruotsalaisten Nyenin linna ja pieni asutuskeskus, jossa asukkaita oli 1600-luvun lopulla runsaat 2000. Pietarin valloitettua alueen 1703 osana Pohjan sotaa, alkoi myös Pietarin kaupungin rakentaminen Nevan suuhun, jossa harvalukuisen asutuksen muodostivat inkeriläiset. Vuoteen 1725 mennessä sinne oli jo joko siirretty tai muutoin tullut yli 40.000 asukasta.

Pietarin elämään liittyvinä kohteina tutustuimme Kunstkameraan, joka on luonnontieteellinen ja historiallinen Pietarin perustama museo. Pietari-Paavalin linnoituksessa kierrettiin keskeiset kohteet kuten linnoituksen kirkko, johon Pietari on haudattu sekä vankityrmät, joissa Pietarin poikaa Alekseita kidutettiin ja lopulta surmattiin.

Melko uutena kohteena tutustuttiin Strelnan matkapalatsiin, jonka Pietari rakennutti Inkerinmaalle ruotsalaisen paronin ja valistajan Johan Skytten residenssin alueelle. Alkuperäisenä tarkoituksena oli tehdä Strelnasta  Versaillesin puiston veroinen palatsialue, mutta paikka ei sopinut näyttävien suihkulähteiden tekemiseen. Strelna jäi matkapalatsiksi ja tsaariperheiden kesäpaikaksi ja kultakimalteinen Pietarhovin palatsi rakennettiin noin 10 km edemmäksi. Myöhemmin Strelnaan rakennettiin vielä Konstantinin palatsi, jonka Putin remontoi Venäjän valtion vierastaloksi. Pietarin aikana Strelnassa kasvatettiin hedelmiä, vihanneksia ja yrttejä sekä harjoitettiin mehiläistarhausta. Tarinan mukaan myös perunan kasvatus Venäjälla aloitettiin Strelnassa.

Tulkoon laivasto

Merisotamuseo on hiljan muuttanut Vasilin saaren pörssirakennuksen tiloista uuteen paikkaan aivan Uuden Hollannin telakka-alueen viereen, entiseen matruusien kasarmiin. Siellä museolle on tilaa moninkertaisesti aiempaan verrattuna. Ryhmä tutustui erityisesti osastoihin, joissa esiteltiin Venäjän laivaston alkutaivalta Pietari Suuren aikana, Hangon meritaistelun ja myöhemmän historian Japanin sodan meritaisteluita esitteleviin näyttelyihin. Hangon meritaistelusta, jota pidetään merellisenä Poltavana, tulee ensi vuonna 2015 kuluneeksi 300 vuotta.

Aallon kirjasto

Arkkitehti Alvar Aalto voitti nuorena miehenä Viipurin kirjaston suunnittelukilpailun vuonna 1927. Rakentamispäätös tehtiin vuonna 1933 ja Aalto kehitteli suunnitelmaansa entistä enemmän modernismin ja funktionalismin pohjalle. Sijoituspaikkaa Viipurissa vastustettiin ankarasti. Kirjasto kuitenkin valmistui 1935. Aallon kirjastokonseptissa uutta oli mm. se, että lainaaja sai ottaa kirjat itse hyllyistä. Sodan jälkeen kirjasto oli käyttämättä kymmenkunta vuotta ja kun se neuvostotyyliin sitten remontoitiin, Aalto katsoi, että hänen työnsä on pilattu.

Vuonna 1992 perustettiin yhdistys keräämään varoja välttämättömiä korjaustöitä ja restaurointia varten. Varoja kerättiin ympäri maailmaa. Suurin potti saatiin kuitenkin Venäjältä. Korjaustyöt suunniteltiin suomalaisen arkkitehti Mustosen johdolla ja kirjasto valmistui alkuperäiseen asuunsa vuonna 2012. Itse työn suoritti venäläinen urakoitsija, jonka ammattitaitoa on jälkikäteen erityisesti kiitelty. Vuonna 1995 kirjasto on otettu Venäjän kulttuuriaarteiden listalle ja se on myös ehdolla UNESCOn Maailmankulttuurin perintökohteeksi.

Viipurin taidemuseo

Uno W. Ullberg oli viipurilainen funktionalisti arkkitehti, joka suunnitteli Viipurin taidemuseon. Museo valmistui 1930 ja talvisodan alla 1939 sen kokoelmat siirrettiin Lahteen, Hämeenlinnaan ja Lappeenrantaan. Museorakennus paloi sodassa mutta se kunnostettiin sittemmin toimistokäyttöön. Nyt tilat on restauroitu uudelleen näyttely- ja koulutustiloiksi, joita hallinnoi Pietarin Eremitaasi. Ullbergin mittava piirustuskokoelma on lahjoitettu museolle.